Osakuntien ja SNÄfin tilajako

Osakuntien edustajistoryhmä teki toukokuussa oman esityksensä HYYn tilajaoksi vuosille 2009–2010. Kyseinen esitys, jota myös ruotsinkielinen Svenska Nationer och Ämnesföreningarin edustajistoryhmä tuki, oli esillä HYYn talousjohtokunnassa sen keskustellessa erilaisista mahdollisuuksista tilajaon toteuttamiseksi. Oman esityksensä oli tehnyt myös ainejärjestöjen edustajistoryhmä (HYAL), ja talousjohtokunta äänesti lopulta näiden kahden esityksen välillä. Äänin 8-6 (1 poissa) talousjohtokunta päätti alustavasta tilajaosta HYAL:n tekemän esityksen mukaisesti. Neljä talousjohtokunnan jäsentä jätti päätökseen eriävän mielipiteensä.

Talousjohtokunnan alustavan esityksen sekä osakuntien ja SNÄfin edustajistoryhmien esityksen keskeinen ero on, että niissä HYYn piirissä toimiville osakunnille ja harrastusjärjestöille on annettu tilaa erilaisin periaattein. Kun HYAL:n esityksessä osakuntien tiloja Uudella ylioppilastalolla on vähennetty puoleen nykyisestä ja siirretty tiettyjen muiden järjestöjen käyttöön, osakuntien ja SNÄfin esityksessä on ajatuksena sijoittaa joitain HYYn piirissä toimivia harrastusjärjestöjä osakuntien kanssa samoihin tiloihin. Osakuntien ja SNÄfin edustajistoryhmät ovat hioneet mallia edelleen kesän aikana järjestöiltä saamansa palautteen pohjalta, ja palautetta otetaan edelleen mielellään vastaan.

Lisätietoja ja palautetta mallista:
Ville Sinnemäki, talousjohtokunnan jäsen (osakunnat), p. 050 5819650, ville.sinnemaki[at]helsinki.fi
Jonas Lindholm, talousjohtokunnan jäsen (SNÄf), p. 040 5387454, jonas.lindholm[at]helsinki.fi

Tilajakomalli.pdf
Osakuntien ja SNÄfin edustajistoryhmien tilajakomalli (pdf)

Usein kysyttyjä kysymyksiä Osakuntien ja SNÄfin tilajakomallista

Miksi osakuntia ja harrastusjärjestöjä on sijoitettu samoihin tiloihin?
Osakuntien ja harrastus- tai muiden järjestöjen sijoittaminen samaan tilaan tehostaa tilankäyttöä ja tuo synergiaetuja molemmille osapuolille. Monelle harrastusjärjestölle isommassa osakuntatilassa toimiminen avaa mahdollisuuksia, joita ei muissa HYYn tiloissa tarjoudu. Vastaavasti osakunnan on toimintansa ja identiteettinsä kannalta helpompi jakaa tilansa usean pienemmän järjestön kuin toisen osakunnan kanssa. Osakuntatiloihin sijoitetut järjestöt on valittu juuri sen perusteella, että niiden tilantarve sopii mahdollisimman hyvin yhteen osakuntatilan tarjoamien mahdollisuuksien (mm. joustava salinkäyttö, hyvinvarusteltu keittiö, edustavat tilat) sekä samaa tilaa käyttävän osakunnan toiminnan ja toimintakulttuurin kanssa. Osakunnissa toimii jo nyt harrastusjärjestöihin verrattavissa olevia ryhmiä, kuten kuoroja, orkestereita, itsenäisiä kerhoja ja näytelmäryhmiä, joten osakunnissa on totuttu ottamaan huomioon erilaisten tilankäyttäjien tarpeet.

Miten osakunta ja muut järjestöt käytännössä toimisivat samassa tilassa?
Osakuntatiloihin sijoitettavat järjestöt saavat niiden omista tilatarpeista sekä kyseessä olevasta tilasta riippuen käyttöönsä joko muusta osakuntatilasta irrotettavan erillisen toimisto- ja varastohuoneen, mahdollisuuden käyttää toimintaansa koko osakuntatilaa tai molemmat edellä mainituista. Erillinen huone on aidosti järjestöjen oma tila eikä millään lailla osakunnan hallinnassa, ja muusta tilan käytöstä sovitaan yhdessä kaikkien tilassa toimivien järjestöjen kesken. Yhteisen tilan käyttöä koordinoimaan perustetaan huoneistotoimikunta, jossa ovat edustettuina kaikki tilaa käyttävät järjestöt ja joka toimii konsensusperiaatteella, jolloin mikään tilankäyttäjistä ei pääse hallitsemaan muita.

Miksei kansainvälisiä järjestöjä ole sijoitettu yhteiseen tilaan kuten HYYn talousjohtokunnan ehdotuksessa?
Todellisuudessa kv-järjestöt eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä, vaan niiden tilatarpeet ja toiveet poikkeavat toisistaan selvästi. Osa tarvitsee rauhallista toimistotilaa ja osa rentoa oleskelutilaa, osa vaatii paljon säilytystilaa ja osa taas edustavan siistiä kokoustilaa. Kv-järjestöjen sijoittelusta samaan tilaan on ennenkin tullut negatiivista palautetta, ja osa järjestöistä onkin suoraan toivonut, ettei sitä sijoitettaisi yhteen muiden kv-järjestöjen kanssa. Sama järjestötyyppi ei ole riittävä perustelu sijoittaa tiettyjä järjestöjä samaan tilaan, ja kv-järjestöjen sijoittaminen useaan erityyppiseen tilaan ottaakin niiden omat toiveet paremmin huomioon kuin niiden keinotekoinen niputtaminen yhteen.

Miksei yhteiskunnallisia järjestöjä ole sijoitettu yhdessä B-rapun Kupoliin kuten HYYn talousjohtokunnan ehdotuksessa?
Vaikka Kupoli onkin tilana varsin suuri, se on myös epäkäytännöllinen ja soveltuisi huonosti HYYn talousjohtokunnan ehdottamaan käyttöön. Tila koostuu salista ja keittiöstä sekä kolmesta pienestä kopista, jotka eivät sovellu muuhun kuin toimisto- tai varastokäyttöön. Niinpä varsinaista toimintaa voi järjestää lähinnä salissa, ja tämän yhden huoneen jakaminen 10 varsin aktiivisen järjestön kesken pakottaisi ne kaikki karsimaan toimintaansa tai siirtämään sitä muualle – tämä on tilanne jo tällä hetkellä, kun Kupolissa toimii 5 järjestöä. Kupolin sali soveltuu muotonsa, akustiikkansa ja salin keskellä olevan pylvään takia huonosti sinne kaavailluille kokouksille ja esitelmätilaisuuksille, mutta erinomaisesti nykyiseen käyttöönsä juhla- ja oleskelutilana. Osakuntien ja SNÄfin tilajakoesityksessä yhteiskunnalliset järjestöt on sijoitettu kolmeen erilliseen tilaan aivan HYYn Cajsa-kokoushuoneen viereen, mikä palvellee niiden toimintaa paremmin kuin yksi yhteinen, hankalasti käytettävä sali.

Miksi kaksi suurta tiedekuntajärjestöä, TYT ja Condus ainejärjestöineen, on sijoitettu keskenään samaan tilaan?
Jos vertaa keskenään HYYn tiloissa toimivia tiedekuntajärjestöjä ainejärjestöineen, ovat TYT ja Condus näistä pienimmät niin järjestöjen kuin niiden järjestämien tapahtumienkin määrällä mitattuna. Molemmilla on ollut tähän mennessä vain vähän HYYn tiloja käytössään, mutta nyt niiden tilamäärä tulee joka tapauksessa moninkertaistumaan ja ne ovat niin HYYn talousjohtokunnan kuin osakuntien ja SNÄfinkin ehdotuksissa tilajaon suurimmat voittajat. Esimerkiksi toinen tiedekuntajärjestö Matlu ja sen ainejärjestöt, jotka ovat saamassa vain hiukan Condusta suuremmat tilat, järjestävät yhteensä 2,3 kertaa enemmän toimintaa kuin Condus ainejärjestöineen ja 1,65 kertaa enemmän toimintaa kuin TYT ja Condus ainejärjestöineen yhteensä. Toimintansa puolesta näiden kahden tiedekunnan järjestöt voivat siis toimia myös samassa tilassa, ja niiden sijoittaminen eri tiloihin taas pakottaisi muita järjestöjä karsimaan nykyistä, olemassaolevaa toimintaansa.

Pahat kielet kertovat, että osakuntien esittämä tilajakomalli on tehty vain osakuntien etua ajatellen ja että kaikki muut järjestöt joutuvat siinä kärsimään. Pitääkö tämä paikkansa?
Ei pidä. Tässäkin mallissa juuri osakunnat tiivistävät nykytilanteeseen nähden, mutta nämä toimet eivät ole osakuntien toiminnan kannalta tuhoisia, toisin kuin talousjohtokunnan ehdotus. Aine- ja muut järjestöt eivät osakuntien ja SNÄfin mallissa joudu kärsimään sen enempää nykytilanteeseen kuin talousjohtokunnan ehdotukseenkaan nähden – päinvastoin. Ainejärjestöt on TYT:tä (josta tarkemmin yllä) lukuun ottamatta sijoitettu täsmälleen samalla tavalla kuin talousjohtokunnan ehdotuksessa. Muita järjestöjä puolestaan on talousjohtokunnan ehdotuksessa sijoitettu tiloihin osittain hyvinkin keinotekoisissa ryhmissä, kun taas osakuntien ja SNÄfin tilajakomallissa on pyritty ottamaan huomioon kunkin järjestön yksilölliset tilatarpeet sekä kunkin tilan tarjoamat mahdollisuudet ja rajoitukset. Tämä tilajakomalli onkin juuri tämän ansiosta saanut erittäin positiivista palautetta mm. monilta kv- ja harrastusjärjestöiltä.