Osakunnat ovat Suomen vanhimpia opiskelijajärjestöjä. Helsingin yliopistossa toimii 15 osakuntaa (11 suomen- ja neljä ruotsinkielistä) ja Teknillisessä korkeakoulussa yksi, ruotsinkielinen Teknologföreningen. Osakunnat ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joista säädetään yliopistolaissa. Osakuntien tarkoituksena on tukea ja kehittää jäsentensä henkisiä harrastuksia sekä edistää heidän sosiaalisia olojaan. Osakunnat ovat poikkitieteellisiä, ja niiden jäseniä yhdistävät yleensä siteet samalle maantieteelliselle alueelle.
Osakunta tarjoaa jäsenilleen elävän kohtaamispaikan ja moniarvoisen yhteisön, johon kuka tahansa ylioppilaskunnan jäsen voi liittyä opiskelualasta, elämäntyylistä ja poliittisista mieltymyksistä riippumatta. Usein osakuntaan liitytään esimerkiksi kotiseudun, opiskelija-asunnon, harrastuksen tai vaikkapa ystävyys- tai sukulaissuhteiden perusteella. Osakunnalla on oma huoneistonsa, jossa jäsenet kokoontuvat harrastamaan, juhlimaan, organisoimaan toimintaansa ja ennen kaikkea viettämään aikaa yhdessä.
Monipuolista toimintaa päivittäin
Osakunnan toiminnasta vastaavat virkailijat ja toimikunnat. Virkoja on osakunnasta riippuen noin 35-70. Osakuntaa hallinnoi hallitus, ja tilojen ylläpidosta vastaavat tietyt virkailijat. Muut virkailijat vastaavat esimerkiksi fuksi-, opinto-, liikunta-, kulttuuri-, maakunta-, kv- ja juhlatoiminnasta. Osakunnissa toimii myös harrastuskerhoja sekä kuoroja, orkestereita ja näytelmäkerhoja. Kukin osakunta julkaisee omaa lehteään.
Osakunnan säännölliseen toimintaan kuuluvat esimerkiksi viikoittain eri teemoilla järjestettävät osakuntaillat. Osakunnalla pidetään säännöllisesti myös päivystyksiä, vastaanottoja ja kokouksia. Eri kerhot järjestävät toimintaa luonteestaan riippuen viikoittain tai kuukausittain, ja kaiken kaikkiaan osakunnalla voi helposti olla toimintaa seitsemänä päivänä viikossa.
Osakunnalla järjestetään monenlaisia juhlia, ja vuosikalenteriin kuuluu runsaasti niin perinteikkäitä pöytäjuhlia kuin myös teemabileitä. Osakunnilla on myös omat perinnejuhlansa, jotka ilmentävät omalle kanta-alueelle tyypillistä kulttuuria. Erilaiset perinteet tuovat toiminnalle jatkuvuutta, mutta perinteet myös elävät ja muuntuvat kulloisenkin osakuntasukupolven muokatessa niitä omaan aikaansa sopiviksi.
Järjestettyjen tapahtumien ohella osakunnan luonteeseen kuuluu sen kodinomaisuus: jäsenet voivat viettää siellä vapaa-aikaansa, esimerkiksi lukea lehtiä, opiskella, käyttää nettiä, katsoa televisiota tai ihan vain hengailla.
Asuntoja, kansainvälisyyttä ja perinteitä
Osakunnat tukevat jäsentensä sosiaalisia oloja esimerkiksi tarjoamalla heille edullisia opiskelija-asuntoja tai jakamalla stipendejä.
Osakunnilla on ystävyyssuhteita eri maiden, erityisesti Ruotsin ja Viron opiskelijajärjestöihin. Jäsenten kansainvälistymistä edistetään tukemalla tutustumista näiden järjestöjen opiskelijoihin. Osakuntalaiset vierailevatkin säännöllisesti ulkomaalaisten ystävyysjärjestöjen tapahtumissa ja huolehtivat näiden järjestöjen edustajien ohjelmasta oman osakunnan tapahtumissa.
Osakunnat pitävät yllä akateemisia perinteitä muun muassa lähettämällä airuensa yliopiston juhliin, järjestämällä omia akateemisia pöytäjuhlia ja osallistumalla itsenäisyyspäivänä ylioppilaiden soihtukulkueeseen. Osakuntaa johtava inspehtori on yliopiston professori, ja yliopiston rehtori hyväksyy osakuntien sääntöihin tehtävät muutokset.
Osakuntalaisuus jatkuu läpi elämän
Osakuntalaisuus voi olla jokapäiväinen elämäntapa läpi opiskeluajan tai vain ajoittaista osallistumista muutamiin tapahtumiin tai tietyn kerhon toimintaan. Valmistumisen jälkeen osakuntalainen voi liittyä seniorijärjestöön ja osallistua edelleen esimerkiksi osakunnan kesäretkelle sekä perinne- ja vuosijuhliin.
Osakuntalaitoksen 365-vuotisesta historiasta kerrotaan tarkemmin esimerkiksi Wikipediassa, http://fi.wikipedia.org/wiki/Osakunta
