”Osakunnilla on paljon rahaa, joten ne voivat ostaa tilat muualta.”
Fakta: Osakuntien varallisuuksissa on merkittäviä eroja. Ne osakunnat, joilla siihen on ollut varaa, ovatkin aikojen saatossa hankkineet omat tilansa, mutta nykyään HYYn tiloissa toimivilla osakunnilla ei ole tähän mahdollisuutta. Nämä osakunnat eivät voisi toimia ilman HYYltä saatavia, riittäviä tiloja. Varakkaammat osakunnatkin ovat säätiöineet omaisuutensa, ja tämän varallisuuden käytössä on usein rajoituksia. Rahaa on saatettu esim. testamentata tiettyyn tarkoitukseen, kuten stipendeihin tai opiskelija-asuntoihin, eivätkä nämä varat ole osakunnan suorassa käytössä vaan niitä valvovat erilliset säätiöiden hallitukset tai johtoryhmät.
”Ns. Liisankadun osakunnat eli Karjalainen, Wiipurilainen ja Kymenlaakson osakunta voisivat pysyä Liisankadulla nykyisissä, hyvin toimivissa tiloissaan.”
Fakta: Tilat, joissa nämä osakunnat nykyisin toimivat, sijaitsevat asuintalossa eivätkä sovellu osakuntakäyttöön. Salia ei voi käyttää lainkaan klo 21 jälkeen, tiloista pitää poistua viimeistään klo 23 eivätkä osakuntien kuorot tai orkesterit pysty tiloissa täysipainoisesti harjoittelemaan. Korkeiden vastikkeiden takia huoneistossa pysyminen ei myöskään taloudellisesti ole kaikille ko. osakunnista mahdollista. Liisankadun osakunnat ovat etsineet uutta huoneistoa jo hyvin pitkään ja toivoneet sellaista HYYltä viimeiset 16 vuotta. Kolmannen ylioppilastalon rakentaminen toi vihdoin mahdollisuuden soveltuviin tiloihin, ja HYYn edustajisto onkin varannut näille osakunnille tilat valmistuvalta talolta.
”Osakunnillahan on taloja ja biletiloja ympäri kaupunkia: Pohjalaiset osakunnat omistavat Ostrobotnian, Satakuntalaiset toimivat Satakuntatalolla, Nylands Nation Kasarmikadulla ja Hämäläis-Osakunnalla on oma talonsa Kampissa. Eivätkö nämä osakunnat voisi ottaa muita osakuntia omiin tiloihinsa ja auttaa?”
Fakta: Ostrobotnia ja Uusi ylioppilastalo on rakennettu lähes samaan aikaan. Tuolloin osalla osakunnista oli varaa rakentaa oma talo, mutta suurimmalla osalla ei. Tämän vuoksi osa osakunnista ryhtyi yhteiseen hankkeeseen Uuden ylioppilastalon (ent. Osakuntatalo) rakennuttamiseksi. Valinnat omien talojen rakentamisesta ja varallisuuden käyttämisestä on jokainen osakunta tehnyt itse eri aikoina. Talollisten osakuntien, joita on alle puolet osakunnista, on monesti välttämätöntä vuokrata osa tiloistaan ulos, jotta ne voivat rahoittaa toimintaansa ja tilojensa ylläpitoa. Niiltä – kuten miltään muultakaan järjestöltä – ei voi vaatia tilojen ja omaisuuden jakamista muiden järjestöjen kanssa.
”Osakunnat saavat HYYltä paljon enemmän tukea kuin muut järjestöt.”
Fakta: Erikseen tarkasteltuina kaikki HYYn eri järjestötuet jakaantuvat varsin epätasaisesti järjestöjen kesken, mutta kokonaisuudessaan ei voida sanoa osakuntien tai minkään muunkaan järjestöryhmän saavan muita enempää tukea. Esimerkiksi HYYn tiloja käyttää 15 osakunnasta tällä hetkellä 5, ensi vuodesta lähtien 8. Kaikki osakunnat eivät ano HYYltä toiminta-avustusta, ja nekin jotka anovat, saavat sitä toimintansa määrään suhteutettuna selvästi vähemmän kuin esim. ainejärjestöt. Osakunnat eivät myöskään käytä HYYn järjestöjen varattavissa olevia kokous- ja biletiloja juuri ollenkaan. Monien osakuntien kohdalla HYYltä saatava kokonaistuki onkin itse asiassa keskimääräistä pienempi, ja jotkut osakunnat eivät käytä HYYn tukia lainkaan.
”Osakunnilla on niiden jäsenmääriin nähden liian paljon tilaa.”
Fakta: Eri järjestöjen jäsenmäärät eivät ole keskenään vertailukelpoisia erilaisista liittymis- ja jäsenyyskäytännöistä johtuen. Osakunnan jäseneksi liittyvän on maksettava vuosittain 12 euron jäsenmaksu ja käytävä henkilökohtaisesti osakunnalla kirjoittautumassa jäseneksi. Ainejärjestöön taas liitytään usein ensimmäisenä vuonna koko opiskeluajaksi ja vain osalla ainejärjestöistä on jäsenmaksu. Osakuntaan liittyminen on aina valinta, ja jäsenistä varsin suuri osa myös päätyy aikanaan osakunnan aktiiveiksi. Osalla osakunnista on pieni kanta-alue, jolta tulee vain vähän opiskelijoita Helsingin yliopistoon, joten myös potentiaalisten jäsenten määrä on pieni. Pelkkä jäsenmäärä ei kerro sitä, minkälaista järjestön toiminta on tai kuinka paljon se käyttää tilojaan. Osakuntayhteisön koko on eri asia kuin jäsenmäärä, sillä osakuntien tapahtumiin osallistuvat myös monet entiset jäsenet.
”Osakunnilla on niiden tapahtumamääriin nähden liian paljon tilaa.”
Fakta: Osakunnat ovat tapahtumamäärillä mitattuna aktiivisimpia HYYn piirissä toimivia järjestöjä, ja niillä on viime vuosina ollut järjestettyjä tapahtumia lukukausien aikana keskimäärin kerran päivässä. Toisin kuin suurimmalla osalla muista järjestöistä, melkein kaikki osakuntien tapahtumat järjestetään niiden omissa tiloissa – ei esimerkiksi yritysekskursioilla, laitoksen opiskelijatilassa tai tietyssä harrastuspaikassa. Useimmissa osakunnissa toimii omalla vakiovuorollaan kuoro, orkesteri ja/tai teatteriryhmä. Osakuntasalit ovat tilastojen mukaan yhtä kovassa käytössä kuin Uudella ylioppilastalolla järjestöjen varattavissa oleva Alina-sali, eikä niiden käyttöä olisi käytännössä mahdollista enää tehostaa. Osakunnilla onkin tällä hetkellä juuri sopivasti tilaa tapahtumamääriinsä nähden, ja Kupolin osakunnilla olisi jopa tarvetta lisätilalle. Osakuntatiloja myös käytetään erittäin paljon hengailuun, viranhoitoon ja spontaaneihin kokoontumisiin, joita ei ole laskettu tapahtumatilastoihin. Pelkkä tapahtumamäärien laskeminen ei kerrokaan koko totuutta, vaan jättää aktiivina toimimisen helposti jäsenille järjestetyn toiminnan varjoon järjestötoiminnan muotona.
”HYY on valtavien säästöpaineiden edessä, ja osakuntatiloja vähentämällä saadaan aikaan tuntuvat säästöt.”
Fakta: Osakuntatilat ovat kaikista HYYn tiloista huonoin mahdollinen säästökohde niiden muita alhaisempien ylläpitokustannusten takia. Osakunnat siivoavat ja usein myös remontoivat tilansa niin kustannusten kuin työvoimankin osalta itse, mikä säästää HYYlle vuosittain kymmeniä tuhansia euroja tilojen ylläpitokustannuksissa. Osakunnat siivoavat tilansa säännöllisesti – 1-2 kertaa viikossa sekä lisäksi jokaisen tilaisuuden jälkeen – ja esimerkiksi vastaava kolmen osakuntasalin siivous ulkopuolisella palveluntarjoajalla maksaisi HYYlle yli 30 000 euroa vuodessa. Osakunnat ovat käyttäneet tilojensa kunnostamiseen Uudella ylioppilastalolla viimeisen 10 vuoden aikana yhteensä lähes 100 000 euroa, mikä kertoo myös sitoutuneisuudesta nykyisiin tiloihin. Suuri osa osakuntatilojen kalusteista aina keittiöitä myöten on osakuntien itse hankkimia ja näin ollen niiden omaisuutta, minkä vuoksi niiden muuttaessa HYY joutuisi kalustamaan tilat uudelleen.
”HYY on luopumassa Domus Academican B- ja D-talojen järjestötiloista, joissa on toiminut aine- ja harrastusjärjestöjä. Jos kerran nämä järjestöryhmät joutuvat nyt tiivistämään tiloissaan, on reilua, että niin tekevät myös osakunnat.”
Fakta: Todellisuudessa aine- ja harrastusjärjestöt eivät joudu tiivistämään, vaan niiden tilamäärä kasvaa huomattavasti. Kaikissa tilajakovaihtoehdoissa käytöstä poistuvissa tiloissa toimineet järjestöt pääsevät muuttamaan vastaaviin tiloihin muualle – osa huomattavasti parempiin ja suurempiin tiloihin. Samalla osakuntatilojen määrää on ehdotettu vähennettäväksi siitä huolimatta, että HYYn tiloissa toimivien osakuntien määrä kasvaa 1,6-kertaiseksi. Jos HYYn talousjohtokunnan alustava tilajakoesitys toteutuu, osakuntien tilamäärä vähenee 24 %, kun ainejärjestöjen tilamäärä lisääntyy 21 % ja muiden järjestöjen tilamäärä 17 %. Mistään yhteisistä tiivistämistalkoista ei siis voi puhua.
”Osakuntien yhteenlaskettu tilamäärä kasvaa kolmannen ylioppilastalon uuden osakuntatilan myötä, joten tilanteen tasaamiseksi muut HYYn tiloissa toimivat osakunnat voivat joustaa ja tiivistää nykytilanteeseen verrattuna.”
Fakta: Kaikkia osakuntia ei voi niputtaa samaan lokeroon ja laskea niiden tilamääriä yhteen tilanteessa, jossa HYYn tiloihin siirtyy nykyisten lisäksi kolme uutta osakuntaa. Osakunnat eivät ole toisistaan riippuvaisia eivätkä voi tasata tilaeroja keskenään. Jokainen osakunta on itsenäinen toimija, eikä tilamäärä näin ollen yhden osakunnan näkökulmasta lisäänny lainkaan, vaikka jokin toinen osakunta saisikin lisää tilaa. On väärin vaatia nykyisin HYYn tiloissa toimivia osakuntia vähentämään tilojaan ja karsimaan toimintaansa siksi, että HYYn tiloihin on siirtymässä lisää saman järjestöryhmän edustajia.
”Koska tila luo toimintaa, pitää tiloja siirtää osakunnilta enemmän kasvupotentiaalia omaaville järjestöille.”
Fakta: Pelkkä tila ei vielä luo toimintaa, vaan uudenlainen toiminta syntyy ennen kaikkea aktiivisten ihmisten ideoista ja sen toteuttamiseen tarvitaan myös muita järjestöpalveluita. HYYn järjestökenttä on moninainen, ja erilaisilla järjestöillä on erilaiset tarpeet. Kaikkien järjestöjen toimintaan ei vaadita valtavia tiloja, eikä kaikkien toiminta voi olla samanlaista. Säännöt määrittävät järjestön tarkoituksen ja tätä kautta myös toiminnan, ei käytössä oleva tila. Osakuntienkaan toiminta ei määrity tilan vaan yliopistolaissa määritellyn tarkoituksen kautta, vaikka vuosien aikana on ollut tarpeen luoda organisaatio myös tilan ylläpitämistä varten. Osakunnille tärkeää on tiettyjen toimintamuotojen jatkuvuus, ja tila vaikuttaa jatkuvuuden toteutumiseen merkittävästi. Mitään järjestöryhmiä ei voi yksiselitteisesti määritellä kasvupotentiaalia omaaviksi, vaan kaikkien järjestöryhmien sisältä löytyy vaihtelua esimerkiksi toiminnan aktiivisuudessa ja jäsenmäärien kehityksessä – pitkällä aikavälillä tätä vaihtelua on myös kaikkien järjestöjen sisällä. Sellaisetkaan järjestöt, jotka ovat viime vuosina kasvattaneet jäsenmääriään, eivät välttämättä tarvitse toimintaansa ensisijaisesti omia tiloja, vaan niiden toiminnalle muut järjestöpalvelut ovat tärkeämpiä. Mitään järjestöä ei saa toimimaan pelkästään tarjoamalla sille tiloja, mutta tilojen pois ottaminen puolestaan voi olla tuhoisaa esimerkiksi osakuntien toiminnalle.
”Osakuntien toiminta on vain tyhjien traditioiden ylläpitämistä.”
Fakta: Osakunnat ovat yhteisöjä, jotka toteuttavat yliopiston tehtävää kasvattaa opiskelijoitaan sivistykseen, kriittisyyteen ja yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen poikkitieteellisyyden ja uuden oppimisen keinoin. Vaikka osakunnat pitävätkin yllä lukuisia ylioppilastraditioita, ne eivät ole juuttuneet menneisyyteen. Perinteet luovat jatkuvuutta ja antavat puitteet toiminnalle, mutta ne myös elävät koko ajan kunkin opiskelijasukupolven muokatessa niitä omaan aikaansa paremmin sopiviksi. Toisaalta perinteet ja kunnioitus historiaa kohtaan mahdollistavat osakunnissa sukupolvien välisen vuoropuhelun. Osakunnilla on aktiiviset senioriyhdistykset, joihin ihmiset löytävät tiensä usein helpommin kuin esimerkiksi yliopiston alumijärjestöihin. Näin osakunnat tekevät osaltaan merkittävää akateemista alumnityötä ja tarjoavat samalla jäsenilleen yhteisön, jossa voi läpi elämän nauttia luontevasti eri-ikäisten ihmisten seurasta. Osakunnat ovat ennen kaikkea suvaitsevaisia ja keskustelevaisia yhteisöjä, joissa on aina annettu tilaa niin traditionalismille kuin radikalismillekin. Tänäkin päivänä osakunnat ovat edelläkävijöitä esimerkiksi HYYn piirissä toimivien järjestöjen ympäristötoiminnassa.
”Osakunnat ovat toimineet aikojen saatossa muutenkin eri paikoissa, joten toteutuessaan HYYn tilajakoesitys olisi vain muutto muiden joukossa.”
Fakta: Osakunnat ovat toki muuttaneet ennenkin, mutta 1970-luvun politisoituneita vuosia lukuun ottamatta muutto on aina tapahtunut osakunnan omasta tahdosta ja aiempaa paremmin osakunnalle soveltuvaan tilaan. Muutto on saattanut olla välttämätön tilanahtauden takia, ja osakunta on voinut itse arvioida uusien tilojen soveltuvuuden osakuntakäyttöön. Nyt kyseessä on ensimmäinen kerta, kun ulkopuolinen taho on pakottamassa useita osakuntia muuttamaan vasten tahtoaan samaan tilaan. Kaikki asianosaiset osakunnat ja järjestöt vastustavat muuttosuunnitelmia jyrkästi, ja suunnitelmien toteutuminen merkitsisi kaikille asianosaisille väistämätöntä toiminnan supistamista. On eri asia muuttaa omasta tahdostaan aiempaa parempiin tiloihin kuin tulla häädetyksi tilaan, jossa senhetkisen toiminnan jatkaminen ei enää ole mahdollista. Nykytilannetta ei siis mitenkään voi verrata aiempiin muuttoihin.
”Jos muut järjestöt voivat toimia samassa tilassa keskenään, niin myös kaksi osakuntaa voi jakaa saman tilan.”
Fakta: Osakunnalle tärkeintä ovat toiminnan ja järjestön luonteen kannalta omat tilat. Kaikilla osakunnilla on sama, yliopistolaissa määritelty tarkoitus, minkä vuoksi niiden toimintamuodot ovat hyvin samankaltaisia: kaikissa osakunnissa on osakuntailtoja, akateemisia pöytäjuhlia, hengailua ystävien kanssa, kuoro-, kulttuuri-, urheilu- ja harrastustoimintaa. Esimerkiksi osakuntailtojen ja pöytäjuhlien ohjelma, kotiseutu- ja kulttuuritoiminta sekä keskustelunaiheet osakuntalaisten ja seniorien kesken ovat kuitenkin sidoksissa maakunnallisuuteen ja kyseisen osakunnan traditioon, jota tila tärkeältä osaltaan välittää. Osakuntien yhdistäminen samaan tilaan pakottaisi lähtökohtaisesti kaukana toisistaan olevat osakunnat luopumaan omasta persoonallisesta toimintakulttuuristaan ja etsimään kokonaan uuden, yhteisen toimintakulttuurin. Päällekkäisten toimintamuotojen mahdollinen karsiminen vahingoittaisi osakunnan toimintaa, mutta tilojen puutteessa se saattaisi tulla eteen. Kupolissa yhteinen kieli on luonut osakuntien, ylioppilaskunnan ja jopa opiskeluelämän rajoja ylittävän ilmiön, joka on syytä säilyttää, mutta Eteläsuomalaisen ja Varsinaissuomalaisen osakunnan sijoittamisesta samaan tilaan ei syntyisi vastaavaa yhteisöä yhteisen nimittäjän puuttuessa.
”Jos kahta osakuntaa ei voi yhdistää samaan tilaan, ei myöskään osakuntien itse ehdottama harrastusjärjestöjen sijoittaminen osakuntatiloihin voi onnistua.”
Fakta: Osakunnan toiminnan omaleimaisuus on helpompi säilyttää suhteessa ryhmään, joka puuhailee eri toimintasektorilla ja jonka tarkoitus on erilainen. Oman kotiseudun identiteetti on helpompi säilyttää yhteistyössä järjestöjen kanssa, joiden toiminta perustuu johonkin muuhun yhdistävään tekijään, kuten harrastukseen tai yhteiskunnalliseen aatteeseen. Harrastus- tms. järjestöjen ja osakuntien toiminta ja luonne eroavat toisistaan, vaikka yhteisöllisyys ja hengailu ovatkin piirteitä, jotka liittyvät molempiin. Järjestöt ovat riittävän erilaiset, ja tämän vuoksi toimintakulttuurien sovittaminen toisiinsa olisi helpompaa. Osakuntien edustajistoryhmän esittämässä mallissa eri osakunnissa olisi tarjottu tietyille harrastusjärjestöille erilaisia tiloja sen mukaan, millaisia niiden tarpeet ovat (toimisto, varastotilat, muu käyttö). Mallin etuja olisi ollut mm. se, että osakunnissa on totuttu siihen, että tilaa käyttävät jo nyt erilaiset ryhmät, ja yhteistyötä varten on selkeät toimintamallit – mikä ei tarkoita sitä, etteikö toimintatapoja tarvittaessa voisi myös muuttaa.
