Recent Forum Posts
From categories:
page 1123...next »

Myös Peduca ry (yleistä ja aikuiskasvatutiedettä sekä opettajaksi
opiskelevien ainejärjestö) on samalla linjalla Conduksen kannanoton ja tjk:n
esityksen kanssa. Ainejärjestömme on suuri ja aktiivinen (n. 700 maksavaa
jäsentä), ja oman tilan puuttuminen vaikeuttaa toiminnan järjestämistä
jatkuvasti. Olemme odottaneet innolla tiedekunnan yhteistä tilaa ja
suunnitelleet niiden perusteella tulevaa vieläkin aktiivisempaa toimintaa.
Uskomme sekä tiedekuntajärjestön että sen alla toimivien yksittäisten
järjestöjen hyötyvän omasta, yhteisöllisyyttä edistävästä klusterista.

Ystävällisin terveisin

Peduca Ry:n puolesta
Janica Niironen Elina Nissinen
Puheenjohtaja 2008 Varapuheenjohtaja 2008

Det har i diskussionen då och då talats om att det finns för många stängda dörrar i Nya studenthuset. Detta är en missuppfattning som jag vill tillrättalägga.

När ÅN, ÖFN och ÅSFH ordnar program under Kupolen är dörrarna så gott som alltid öppna. Vem som helst kan släntra in på ett nationsmöte, en körövning, en filmkväll eller en middag. Ordnas det diskussionskvällar och fester görs det reklam för dessa utanför Kupolsammanslutningarna. Också utanför det arrangerade programmet är dörren i regel öppen alltid då någon är under Kupolen för att läsa tidningar, göra bokföring i kansliet, förbereda en fest eller studera. Andra föreningar använder Kupolen för öppna tillställningar flera gånger i månaden.

Dörrarna är alltså öppna tre till fyra vardagskvällar per vecka, sporadiskt dagtid samt före och under fester. Blir man medlem får man dessutom möjlighet att lösa ut en nyckel till utrymmet, så att man kommer in även då HUS låser ytterdörrar och hissar dvs. på kvällar och veckoslut. Det är svårt att föreställa sig hur utrymmet kan vara mer öppet än så.

Nationerna och studentföreningen ordnar verksamhet utan att fokusera på en viss hobby, studieinriktning, politisk syn eller livsfilosofi. Alla välkomnas som de är. Det är bakvänt att hävda att dessa öppna sammanslutningar skulle bjuda på stängda dörrar. I Kupolens fall är också språkmurens dörrar öppna — för den som vågar prova.

Sara Estlander
Kurator, Åbo Nation

Om öppna dörrar by Sara EstlanderSara Estlander, 26 Aug 2008 15:46

Ihmettelen tuota aiemminkin esitettyä näkemystä, ettei Kupoli sopisi kovin hyvin yhteiskunnallisten tai harrastejärjestöjen käyttöön. Eihän se tietenkään toimisto- tai varastotilaa tarvitsevalle paras vaihtoehto ole, mutta monen ensisijaisesti kokoontumistilaa kaipaavan järjestön tarpeisiin se vastaisi erinomaisesti.

Aika harvalla järjestöllä ylipäänsä on tarvetta erilliselle toimistolle. Yleensä toimiston virkaa toimittaa mikä tahansa hylly tai kaappi, jossa voi säilyttää papereita, ja ensimmäinen vastaan tuleva pöydännurkka.

Jouni Siren

Osakunnat ovat avoimia kaikille opiskelijoille, mielipiteistään tai intresseistä huolimatta. Ainoa mitä tarvitaan on avoin mieli ja kiinnostus osallistua. Tarjonnassa voi olla kulttuuria, keskusteluja ja juhlia. Osalla toiminnalla pitkätkin historialliset juuret, mutta suurin osa kuitenkin nykyisten jäsenten suunniteltavissa. Harrastustoiminnassa ja poliittisissa järjestöissä ei ole mitään vikaa - päinvastoin. Ne ovat todella tärkeitä. Yhtä "avoimia" eivät kuitenkaan ole vaan keräävät jonkun kapean aihealueen ihmiset kokoon. Jos et usko asiaan, et oikeastaan kuulu sinne toiminnan aihesuuntautumisen takia. Ihmiset kylläkin ovat mukavia ja avoimia, mutta järjestön painopiste on joku tietty intressi. Hyvä niin.

Osakuntiin myös he ovat tervetulleita. Sinne mahtuvat sateenkaaren kaikki värit ja kaikki mukana olevat eivät ole edes jäseniä. Elävää opiskelijaelämää ja "elämän" opiskelua aidoimmillaan (erilaisuuteen ja suvaitsevaisuuteen oppiminen, järjestötoiminnan harjoittelua jne). Ei lukkiudu vain tiettyyn ainejärjestöön (tuplajäsenyydet mahdollisia ja toivottavia) tai poliittisen mielipiteen taakse, vaan pääsee osalliseksi laajempaa ympyrää.

Vaikka osakunnilla on alueelliset rajansa, niin niitä kuitenkin tulkitaan usein löyhästi ja myös eri alueiden ihmiset tapaavat osakunnissa, ovat jopa aktiivijäseninä tai arvostettuina vieraina. Ystäväjärjestöjä on yli alue- ja kielirajojen. Myös maan rajojen.

Ruotsinkielisille tämä tilamuutos on todellinen kriisi. "Kupolen" alla oleva kukoistava toiminta on henkilöitynyt juuri tilaan. Kupoli on melkein kuin logo, ja tila on juuri se "olohuone", josta on kirjoitettu, tai opiskelijan toinen koti. Se on tunnettu ja siellä kokoontuvat myös eri ainejärjestöjen ihmiset, tuplajäsenyydellä tai ilman. Vähemmistöillä on aina vitsit vähissä kun tällaisia muutoksia tehdään, koska he voivat olla äänessä netissä ja mediassakin, mutta onko heillä tarpeeksi "ääniä" HYY:ssä pelastaakseen toimintansa?

Olen lukenut muiden kirjoituksia, mutta yleisesti ottaen - jos joku asia ei ole rikki, niin miksi korjata se? Osakunnat voivat hyvin ja tilat ovat heille tärkeitä. Osa tarvitsisi ehkä lisää tilaa, mutta osakuntien lyöminen yhteen tai häätäminen nykyisistä tiloistaan on kummallinen idea. Osa tiloista ei edes sovi monen järjestön toimistoksi - Kupoli on pyöreä pieni sali, jossa seinät ikkunoita. Lisäksi keittiö ja komeron kokoinen toimisto. Miten moni poliittinen tai harrastejärjestö voisi järkevästi toimia siellä? Joutuisivat hankkimaan vielä erillistä toimistotilaa muualta, mikä ei todellakaan ole säästöä.

On myös katkeran epäoikeudenmukaista nykyisille aktiiveille jotka ovat kovalla työllä itse remontoineet ja maalanneet tilansa ja pitävät ne kunnossa.

HYY on täynnä eri intressejä ajavia henkilöitä, mutta kysyisin sen perään välittääkö kukaan siellä osakunnista? Ei ole olemassa pelastakaa osakunnat-puoluetta. Tarvitsemme siis muidenkin ymmärrystä ja tukea.

Käyttäkää aikanne koko opiskelijakunnan edestä - tämä aiheuttaa vain turhia sisäisiä ristiriitoja kun pitäisi olla yhtenäisiä ulospäin. Keskenään nahistelevat eivät saavuta mitään.

Terv. opiskelija

Tulevien opiskelijasukupolvien elämään saattaa vaikuttaa, jos HYY käyttää kaiken energiansa tähän riitaan, eikä ole hereillä seuraamassa kun hallitus valmistelee uutta yliopistolakia.

Tämän vuoksihan juuri ehdotinkin, että asiasta ei riideltäisi, vaan pyrittäisiin kaikkia vähintään tyydyttävään lopputulokseen.

Tai: Arvelisin, että Vanhan järjestötuki, Ylioppilaslehti ja kehitysapu[*] pääosin kiinnostavat niitä samoja ihmisiä joita järjestötkin (tämä on siis pelkkä arvaus). Jos noista onnistuttaisiin säästämään tuo n. 60 000 e/vuosi, niin silloin ulkopuolisia ei tarvitsisi sotkea mukaan, ja jäsenmaksua ei tarvitsisi nostaa lisää tilojen takia.

Aivan. Tähän pyrin.

Toisaalta jos kaikki edellämainitut yhdessä, eli 51% (pyöristysten takia oikeastaan 52) edarista päättäisi ratkaista riitansa ottamalla jostain lisää rahaa järjestötiloihin, niin olisiko loput 49% (oikeastaan 48) tyytyväisiä?

Riittäisikö "mahdollisimman monen tyytyväisyyteen" että 28% + 49% = 77% olisi tyytyväisiä, ja 23% ei?

Kysytään ensin mainitulta 49%:lta, sopisiko 51%:a tyydyttävä ratkaisu heillekin, jotta päästäisiin mahdollisimman lähelle 100%:n tyytyväisyyttä. Eipäs tuomita tätä mahdollisuutta jo etukäteen ellei tosiaankaan jo olla asennoituneita siihen, että 23%:n on joka tapauksessa saatava nenilleen.

jos HYY yrittäisikin hoitaa asiat niin, että mahdollisimman moni taho olisi sen toimintaan tyytyväinen.

Tuohon kai sitä pitäisi pyrkiä. Ja sitä varten tämäkin sivusto kai on perustettu.

Nythän tilanne näyttää olevan pikemminkin sellainen että 28% edarista (HYAL) yrittää hoitaa asiat niin että 23% edarista (osakunnat + SNÄf) ei ole ollenkaan tyytyväinen, ja tuo 23% yrittää hoitaa asiat niin että 28% ei ole tyytyväinen.

Toisaalta jos kaikki edellämainitut yhdessä, eli 51% (pyöristysten takia oikeastaan 52) edarista päättäisi ratkaista riitansa ottamalla jostain lisää rahaa järjestötiloihin, niin olisiko loput 49% (oikeastaan 48) tyytyväisiä?

Riittäisikö "mahdollisimman monen tyytyväisyyteen" että 28% + 49% = 77% olisi tyytyväisiä, ja 23% ei?

Heidän elämäänsähän asia ei vaikuta tippaakaan.

(1) Tulevien opiskelijasukupolvien elämään saattaa vaikuttaa, jos HYY käyttää kaiken energiansa tähän riitaan, eikä ole hereillä seuraamassa kun hallitus valmistelee uutta yliopistolakia. Tästä ovat jotkut bloganneet.

(2) Jäsenmaksun suuruus vaikuttaa kaikkiin HYY:n jäseniin. Nostetaan jäsenmaksua vielä 2 eurolla, saadaan vuosittain n. 64 000 euroa lisää rahaa, ja näin on saatu n. 32 000 euroa järjestöriitojen liennyttämiseksi ihmisiltä, joilla ei ole juuri mitään tekemistä järjestötoiminnan kanssa. Jounikin tämän mainitsi, ja tämähän on ihan mahdollinen ratkaisumalli. Pitää vain pohtia olisiko tuo (a) eettistä, tai ainakin riittävän hyväksyttävää, ja (b) menisikö se vielä läpi edarissa.

Ehkä voidaan ajatella että ulkopuolisilta 32 000 euron nyhtäminen (vuosittain) on sen arvoista että riitely saadaan loppumaan?

Tai: Arvelisin, että Vanhan järjestötuki, Ylioppilaslehti ja kehitysapu[*] pääosin kiinnostavat niitä samoja ihmisiä joita järjestötkin (tämä on siis pelkkä arvaus). Jos noista onnistuttaisiin säästämään tuo n. 60 000 e/vuosi, niin silloin ulkopuolisia ei tarvitsisi sotkea mukaan, ja jäsenmaksua ei tarvitsisi nostaa lisää tilojen takia.

[*] Meneekö kehitysapuun suoraankin HYY:n rahaa, vaiko vain jäsenmaksulomakkeessa erikseen lahjoitettavaa?

"Nyrkkisääntönä voi tutkimuksen perusteella pitää, että karkeasti joka toinen opiskelijoista tekee yliopistolla ja ylioppilaskunnassa muutakin kuin opiskelee."

Sehän riittää. Se toinen puolisko, joka on pakotettu maksamaan HYYn jäsenmaksu muttei välitä tippaakaan, meneekö rahat järjestöjen tiloihin, Vanhan järjestötukeen, Ylioppilaslehteen tai vaikka kehitysapuun, tuskin ainakaan panee pahakseen jos HYY yrittäisikin hoitaa asiat niin, että mahdollisimman moni taho olisi sen toimintaan tyytyväinen. Heidän elämäänsähän asia ei vaikuta tippaakaan.

Tällaisen hiusten halkomisen sijaan voitaisiin vaihteeksi keskittyä olennaiseen…

Aktiivit ovat ne, jotka riitelevät keskenään, mutta tilojen käyttöoikeus kuuluu kaikille,
myös passiivisemmille, jäsenille. Uskoisin, että suurin osa HYYn jäsenistä kuuluu joko
ainejärjestöön tai osakuntaan ja käyttää niiden "palveluja" hyväkseen.

Uskoisin että uskot väärin.

Minulla ei ole tarjota tuoreita numeroita, mutta olen käsityksessä että se noin noin puolet jotka ovat edes jollain tasolla mukana järjestötoiminnassa (käytän sanaa niin että se kattaa myös osakunnat). Jostain muistelen lukeneeni että nykyään himpun verran alle puolet. Joku varmasti tietää minua paremmin.

Googlella löysin viitteeksi vain vanhan Ylioppilaslehden artikkelin:

"Nyrkkisääntönä voi tutkimuksen perusteella pitää, että karkeasti joka toinen opiskelijoista tekee yliopistolla ja ylioppilaskunnassa muutakin kuin opiskelee."
http://www.ylioppilaslehti.fi/1999/09/03/harva-eroaisi-hyysta/

Mutta tarviiko sen nyt niin suuresti kiinnostaa HYY:n jäsenten enemmistöä, jos vähemmistö (ainejärjestöaktiivit ja osakunta-aktiivit) riitelevät keskenään? Mahtaako tuo riitakaan olla jäsenistön etujen mukaista?

Aktiivit ovat ne, jotka riitelevät keskenään, mutta tilojen käyttöoikeus kuuluu kaikille, myös passiivisemmille, jäsenille. Uskoisin, että suurin osa HYYn jäsenistä kuuluu joko ainejärjestöön tai osakuntaan ja käyttää niiden "palveluja" hyväkseen. Jos riidellään aiheesta, jonka lopputulos on joka tapauksessa jollekin osapuolelle vähemmän kuin tyydyttävä, vaikka voitaisiin uudelleen priorisoimalla löytää kaikkia miellyttävä ratkaisu, niin siitä kärsivät kaikki HYYn alaisten järjestöjen jäsenet, ei pelkästään ne aktiivisimmat.

Kiitos Ari-Pekka. Voin vastata omasta puolestani kysymyksiisi koskien TYT:tä noin yleisesti.

Ymmärtääkseen TYT:tä on myös ymmärrettävä teologisen tiedekunnan luonnetta, joka hyvin poikkeuksellinen muihin tiedekuntiin verrattuna. Vaikka tiedekunta on uskonnollisiin maailmankatsomuksiin sitoutumaton, sen opiskelijat eivät aina tätä tiedosta.

TYT:n vahvuus on kuitenkin ollut siinä, että se on ollut A-P:n mainitsema staattinen järjestö. Se on pystynyt tarpeen tullen mukautumaan omiin ja ympäristönsä tarpeisiin. Olen ainakin itse käsittänyt TYT-toiminnan niin, että ihmiset luovat järjestön eivätkä päinvastoin. Näin ollen TYT:llä ei ole sellaisia perinteitä, joista olisi pidettävä kynsin hampain kiinni, tai perinteensiirrossa korostettaisiin että näin tulee toimia koska näin on AINA tehty. Vaikka TYT:llä on tapahtumia, joita se toteuttaa vuodesta toiseen, niiden syynä on se, että on helpompi turvautua vanhaan kaavaan kuin luoda kokonaan uutta, mutta ketään ei kielletä keksimästä uusia toimintamuotoja.

Suuresta osasta TYT:n perinteitä onkin aikojen saatossa (voinen sanoa onneksi) muutettu. 50-60-luvun pöytäkirjat nimittäin kertovat tällaisista perinteistä:
- joka ikinen TYT:n kokous aloitettiin hartaudella, ja jokaisessa kokouksessa veisattiin 5-6 virttä
- Keskustelunaiheita olivat mm. onko tiedekunnassa liikaa naisia, ja onko tämä ongelma. Minkälainen aviopuoliso on teologille sopiva tai voiko teologi tanssia.
- vuosijuhlien juomavaihtoehdot: maito, piimä ja vesi.
- tiedekunnasta valmistuvat arvosteltiin sen mukaan, kuinka hyvin he ovat pystyneet toteuttamaan siveellistä elämää ja kristillistä kutsumustaan.

2000-luvulle tultaessa on teologinen tiedekunta profiloitunut pappien koulutuslaitoksesta monitieteelliseksi ja monikulttuuriseksi tiedeyhteisöksi, joka toteuttaa omalta osaltaan yliopiston perustehtäviä. Samalla myös TYT:n toiminta on muuttunut enemmän vapaamuotoisemmaksi ja järjestö onkin julistautunut 1995 uudistetuissa säännöissä uskonnollisesti sitoutumattomaksi.

TYT edustaa periaatteessa kaikkia tiedekunnan opiskelijoita, mutta kaikki eivät välttämättä ole eivätkä halua olla TYT:n kanssa missään tekemisissä. Tämä johtuu siis jo mainitsemastani tiedekunnan erityisluonteesta. Tiedekunnan opiskelijoissa löytyy sekä erittäin liberaaleja että myös konservatiivisia ja erittäin uskonnollisia ihmisiä. TYT:n onkin, edustaakseen kaikkia tiedekunnan opiskelijoita palloteltava kahden ääripään välillä. Tämä on suurin tekijä, joka määrittää TYT:n toimintaa. Kaikkia ääripäitä ei pystytä millään tavoittamaan, mutta yritämme saada edes suuren osan ja tarjota jokaiselle jotakin.

TYT on tähänkin asti muokkaamaan toimintansa sellaiseksi, että se palvelee mahdollisimman monia tiedekunnan opiskelijoita. Siksi haaveissa ollut lisätila olisi sille pelkästään tervetullut lisä, enkä usko että toiminnan tuottamisessa lisätilaan olisi juurikaan ongelmia. Päinvastoin: monta kertaa uusia toimintaideoita tuoneelle jäsenelle on pitänyt lausua "eioota" nimenomaan tilanpuutteen vuoksi. TYT:n toiminta ei ole ennenkään ollut tilasta kiinni ja se pystyisi hyvin muokkautumaan uusiin tiloihin. Itse olen ainakin 3:n TYT-vuoden aikana huomannut, että järjestön luovat ihmiset, ei käytettävissä oleva tila

Kunnioittaen

Mikko Aaltonen

Jos HYYn tarkoitus on toimia jäseniensä etujen mukaisesti, niin tämä on
mielestäni erittäin olennainen kysymys.

Mutta tarviiko sen nyt niin suuresti kiinnostaa HYY:n jäsenten enemmistöä, jos vähemmistö (ainejärjestöaktiivit ja osakunta-aktiivit) riitelevät keskenään? Mahtaako tuo riitakaan olla jäsenistön etujen mukaista?

Ja kuinka pieni vähemmistö vielä saa kiristää enemmistöä "jos ette anna meille lisää rahaa, me aletaan sotimaan keskenämme"?

Teknisesti ottaen olisi edelleen mahdollista, että HYAL, osakunnat ja SNÄf runnoisivat läpi ratkaisun, jossa Domman B-talo pysyy järjestökäytössä, mutta sen sijaan esimerkiksi jäsenmaksua korotettaisiin vieläkin enemmän, Vanhan järjestökäytön tuesta luovuttaisiin kokonaan, säästöt revittäisiin Ylkkäristä tai toimintatalous vain tekisi vähän enemmän tappiota.

Aiheuttaisiko mikään yllä mainituista vaihtoehdoista yhtä suurta HYYn jäsenistön sisäistä konfliktia kuin nykyinen ratkaisu? Jos HYYn tarkoitus on toimia jäseniensä etujen mukaisesti, niin tämä on mielestäni erittäin olennainen kysymys.

Ari Harjunmaa

Nyt puhut asiaa. Onko järjestötilojen vähentäminen peruuttamaton päätös? Jos ei, niin ketkä olisivat sitä vastaan, että Domus Academican tilat säilytetään sittenkin järjestökäytössä? Samat tahot, jotka olivat tilojen vähentämisen puolella?

Noihin kysymyksiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Selvää on lähinnä se, että poliittiset ryhmät ja todennäköisesti myös HELP ja Tsemppi haluavat ennemmin pienempiä jäsenmaksukorotuksia kuin pienempiä tilaleikkauksia. Tässä puhutaan 23-29 edustajistopaikasta. Toki tuokin tilanne on kiistan seurauksena saattanut muuttua, mutta noin arvioitiin vielä ainakin keväällä.

Teknisesti ottaen olisi edelleen mahdollista, että HYAL, osakunnat ja SNÄf runnoisivat läpi ratkaisun, jossa Domman B-talo pysyy järjestökäytössä, mutta sen sijaan esimerkiksi jäsenmaksua korotettaisiin vieläkin enemmän, Vanhan järjestökäytön tuesta luovuttaisiin kokonaan, säästöt revittäisiin Ylkkäristä tai toimintatalous vain tekisi vähän enemmän tappiota. Eri asia vain on, kuinka fiksua tuollaista olisi tämän kaiken jälkeen lähteä ajamaan teoreettisilla voimasuhteilla 31-29. Etenkään kun ei ole lainkaan selvää, säilyisivätkö nuo tilat järjestökäytössä myös kahden vuoden päästä, jos silloin nähdään tarvetta lisäsäästöille. Tuolloin taas isoja muutoksia järjestötilojen käytössä ei olisi yhtä helppo toteuttaa kuin nyt, kun melkein kaikki järjestöt ovat joka tapauksessa muuttamassa.

Jouni Siren

Tilanne nyt olisi muutenkin paljon helpompi, jos edustajiston enemmistö olisi sitä mieltä, että HYYn kannattaisi ottaa käyttöönsä enemmän tiloja. Eihän HYYllä pulaa tiloista ole vaan tahdosta käyttää rahaa niihin.

Nyt puhut asiaa. Onko järjestötilojen vähentäminen peruuttamaton päätös? Jos ei, niin ketkä olisivat sitä vastaan, että Domus Academican tilat säilytetään sittenkin järjestökäytössä? Samat tahot, jotka olivat tilojen vähentämisen puolella?

Ari Harjunmaa

Vastine 18.8.2008

Osakuntien ja SNÄfin edustajistoryhmät haluavat oikeudenmukaisen tilajaon

Viitaten 14.8. päivättyyn kannanottoon liittyen HYYn tilajakoon, osakuntien ja SNÄfin edustajistoryhmät haluavat tuoda julki, että myös ne ajavat reilua ja oikeudenmukaista tilajakoa, joka samalla ottaa huomioon järjestöjen toiveet ja erityispiirteet.

Osakunnat ja SNÄf haluavat korjata muutamia kannanotossa esitettyjä seikkoja. Osakunnat ja SNÄf ovat tiedostaneet järjestöjen piirissä vallitsevan tarpeen lisätiloille. Nämä ryhmät ovatkin esittäneet omaa tilajakomalliaan, johon voi tutustua osoitteessa www.osakuntatilat.fi. Mallissa on pyritty mahdollisimman hyvin huomioimaan se, millaisia tiloja järjestöt ovat hakeneet, ja se on saanut monilta harrastusjärjestöiltä positiivista palautetta. On väärin väittää, että Osakunnat ja SNÄf ajaisivat HYYn tilajaossa harrastusjärjestöjen tilojen vähentämistä. Päinvastoin, yhteiskunnalliset ja harrastusjärjestöt saisivat Osakuntien ja SNÄfin tilamallissa vähintään sen verran tiloja kuin ne ovat hakeneet. Mallissa mikään järjestöryhmä ei kärsisi ja sekä aine- että harrastusjärjestöt saisivat reilusti lisätiloja.

Erimielisyydet liittyvät lähinnä siihen, sijoitetaanko osakuntia keskenään samoihin tiloihin ja millaisia tiloja harrastusjärjestöille tarjotaan. Talousjohtokunnan esityksessä kahdesta osakuntatilasta luovuttaisiin kokonaan, ja niihin sijoitettaisiin muita järjestöjä. Osakuntien ja SNÄfin edustajistoryhmien mielestä ei kuitenkaan ole oikeudenmukaista tehdä esitystä näin selvästi tietyn järjestöryhmän tilatoiveita vastaan. Osakuntien ja SNÄfin esittämässä mallissa järjestöjen tilahakemuksissaan ilmoittamia yksilöllisiä toiveita on noudatettu paremmin kuin talousjohtokunnan esityksessä. Osakunnat ja SNÄf ovat kuitenkin edelleen valmiita muokkaamaan malliaan palautteen perusteella ja ilmaisevat ilonsa siitä, että järjestötoimijat ovat keskustelleet asiasta aktiivisesti www.osakuntatilat.fi -sivuston keskustelupalstalla. Esimerkiksi keskusteluissa runsaasti esille nostettu TYT:n ja Conduksen sijoitteluun liittyvä ongelma pyritäänkin vielä korjaamaan.

Osakuntien ja harrastus- tai muiden järjestöjen sijoittaminen samaan tilaan tehostaisi tilankäyttöä. Monelle harrastusjärjestölle osakuntatilassa toimiminen avaisi uusia toimintamahdollisuuksia. Osakunnissa toimii jo nyt harrastusjärjestöihin verrattavissa olevia ryhmiä, kuten kuoroja, orkestereita, itsenäisiä kerhoja ja näytelmäryhmiä, joten osakunnissa on totuttu ottamaan huomioon erilaisten tilankäyttäjien tarpeet. Sijoittamalla harrastusjärjestöjä osakuntatiloihin voitaisiin tarjota monille pienille harrastusjärjestöille laajemmat mahdollisuudet erilaisten tilojen käyttöön, mutta samalla säilyttää mm. osakuntien alaisuudessa toimivien harrastusryhmien toimintamahdollisuudet.

Osakunnat ja SNÄf eivät myöskään näe reiluna tai oikeudenmukaisena talousjohtokunnan päätöstä poistaa HYYn ainoa ruotsinkielinen tila, sijoittamalla Kupolin järjestöt yhteen suomenkielisen osakunnan kanssa. Tämä pakkoassimilaatio on tuhoisaa vähemmistökielen selviytymiselle ja etenkin sille elävälle kaksikielisyydelle, josta ylioppilaskunta on aina ollut ylpeä.

Uusi ylioppilastalo ei tänä päivänäkään ole museo, vaan siellä on neljä aktiivisessa käytössä olevaa osakuntatilaa. On harvinaislaatuista, että tiloissa järjestetään edelleen samantyyppistä toimintaa kuin sata vuotta sitten, luonnollisesti nykyaikaisin päivityksin. Osakunnat ovat myös avoimia kaikille hyyläisille, eivät vain tietyn tieteenalan, harrastuksen tai aatteen harjoittajille.

Osakuntien ja SNÄfin edustajistoryhmät toivovat, että tilajakoprosessia voitaisiin jatkaa yhdessä neuvottelemalla oikeudenmukaisemmasta ratkaisusta kuin mitä tehty esitys on. Mikäli tässä prosessissa ei oteta huomioon järjestöjen tilahakemuksissaan esittämiä toiveita, se varmasti vähentää järjestöjen luottamusta ylioppilaskuntaan ja saattaa vaikuttaa negatiivisesti tuleviin tilajakoihin.

Osakuntien edustajistoryhmän puolesta, Anni Hirsaho
SNÄfin edustajistoryhmän puolesta, Mia Haglund

***

Nationernas och SNÄfs delegationsgrupper vill ha en rättvis lokalfördelning.

Som svar till ställningstagandet daterat till den 14.8 angående HUS lokalfördelning, vill nationernas och SNÄfs delegationsgrupper föra fram att också de är ute efter en rättvis och jämlik lokalfördelning - som samtidigt tar i beaktande korporationernas önskemål och olikheter.

Nationerna och SNÄf vill korrigera några utlåtanden i ställningstagandet. Nationerna och SNÄf har beaktat det stigande utrymmesbehovet bland föreningarna. Dessa grupper har presenterat en egen lokalfördelningsmodell som man kan bekanta sig med på adressen www.nationslokalerna.fi. Modellen strävar efter att beakta föreningarnas utrymmesansökningar och har fått positiv respons av flera hobbyföreningar. Det är felaktigt att påstå att Nationerna och SNÄf är ute efter att minska hobbyföreningarnas utrymmen i HUS lokalfördelning. Tvärtom skulle de samhälleliga- och hobbyföreningarna enligt Nationernas och SNÄfs lokalfördelningsmodell få minst så mycket utrymme de ansökt om. Enligt den modellen skulle ingen föreningsgrupp lida och ämnes- och hobbyföreningarna skulle få rikligt med tilläggsutrymmen.

Meningsskiljaktigheterna ligger främst i om nationer skall placeras i samma lokaler och hurudana utrymmen hobbyföreningar skall tilldelas. I ekonomidirektionens förslag mister två nationer sina lokaler och i dem placeras andra föreningar. Nationernas och SNÄfs delegationsgrupper anser att det inte är rättvist att göra ett förslag som klart strider mot en föreningsgrupps önskemål. I nationernas och SNÄfs modell har föreningarnas utrymmesansökningar tagits bättre i beaktande än i ekonomidirektionens förslag. Nationerna och SNÄf är fortfarande redo att modifiera sin modell på basis av respons och uttrycker sin glädje över att föreningasaktörer aktivt har diskuterat ärendet på www.nationslokalerna.fi:s diskussionsforum. Exempelvis strävar vi efter att korrigera det aktivt på forumet diskuterade problemet angående TYT:s och Condus placering.

Att placera nationerna och hobby- eller andra föreningar i samma lokal skulle effektivera utrymmesbruket. Att verka i en nationslokal skulle öppna nya aktivitetsmöjligheter för många hobbyföreningar. I nationerna verkar redan nu grupper som går att jämföra med hobbyföreningar: körer, orkestrar, teatergrupper och självständiga klubbar bland annat. Därmed är nationerna vana att ta i beaktande olika utrymmesförbrukares behov. Genom att placera hobbyföreningar i nationslokaler kunde man erbjuda många små hobbyföreningar bredare möjligheter till att använda utrymmen, men samtidigt behålla aktivitetsmöjligheterna för de hobbyföreningar som nu verkar under nationer.

Nationerna och SNÄf anser det varken rättvist eller jämlikt att ekonomidirektionens förslag avlägsnar det enda svenskspråkiga utrymmet inom HUS lokaler genom att placera de svenskspråkiga korporationerna under Kupolen tillsammans med en finskspråkig nation. Denna tvångsassimilering är förödande för fortlevnaden av minoritetsspråket och därmed den levande tvåspråkigheten som Studentkåren stoltserar med.

Nya studenthuset är inte i denna dag ett museum, där ligger fyra nationslokaler i aktivt bruk. Det är sällsynt att där fortfarande ordnas likadant program som för hundra år sedan - naturligtvis uppdaterat för samtida behov. Nationerna är även öppna för alla studentkårsmedlemmar, inte enbart för utövare av någon viss vetenskap, hobby eller tanke.

Nationernas och SNÄfs delegationsgrupper hoppas att vi kunde fortsätta lokalfördelningsprocessen tillsammans genom att förhandla om en rättvisare lösning än ekonomidirektionens förslag. Ifall föreningarnas utrymmesansökningars önskemål inte tas i beaktande i processen, minskar det säkerligen föreningarnas tillit till Studentkåren och kan påverka kommande lokalfördelningar negativt.

På nationernas delegationsgrupps vägnar, Anni Hirsaho
På SNÄfs delegationsgrupps vägnar, Mia Haglund

Vastine kannanottoon by Anni HirsahoAnni Hirsaho, 18 Aug 2008 19:28

Reiluusargumenttia ei voi ohittaa mutta sen voi täysin kuitata "alivuokralaisilla" ja tilojen paremmalla käytollä, kuten osakunnat ovat tekemässä.

Tarkoittanet "muilla tasavertaisilla vuokralaisilla". Osakuntien mallin ongelma on joka tapauksessa lähinnä siinä, että osakuntatiloihin on sijoitettu liian vähän järjestöjä, jolloin monille niiden ulkopuolelle jääneille järjestöille voidaan tarjota vain liian pieniä tai muuten huonosti niiden käyttöön soveltuvia tiloja.

Voisikohan osakuntien muista tiloista tehdä yleisiä kokoushuoneita jolloin HYY:n kokoushuoneet saataisiin kertseiksi.

Parempi toisin päin, sillä nykyiset kokoushuoneet ovat edes jokseenkin esteettömiä, mitä ei voi todellakaan sanoa Uuden A-portaan tiloista. Onhan sillä hissin rakentamisella tietenkin spekuloitu jo vuosikausia, mutta se vaatisi oman tappelunsa museoviraston kanssa eikä olisi investointinakaan aivan mitätön.

Ja vika trolli: voisikohan HYY:n keskustoimiston, jonka tilojen käytto ilta-aikaan on olematonta siirtää jonnekin ja sijoittaa sen tilalle tiloja joita käytettäisiin iltaisin.

Tilanne nyt olisi muutenkin paljon helpompi, jos edustajiston enemmistö olisi sitä mieltä, että HYYn kannattaisi ottaa käyttöönsä enemmän tiloja. Eihän HYYllä pulaa tiloista ole vaan tahdosta käyttää rahaa niihin.

Jouni Siren

Jouni Siren sanoi: "Osakuntia auttaisikin tällä hetkellä lähinnä se, jos joku onnistuisi keksimään tilajakomallin, jossa aine- ja harrastusjärjestöjen tarpeet otetaan huomioon paremmin kuin osakuntien ja SNÄfin esityksessä ja osakuntien tarpeet paremmin kuin TJK:n esityksessä."

Jouni Siren sanoi toisaalla: "Uusien mallien aika ei ole ainakaan ennen kuin palautteen antamisen takaraja umpeutuu. Tarkoitushan on pyrkiä mahdollisuuksien mukaan huomioimaan kaikkien järjestöjen tarpeet eikä vain niiden, jotka ovat jo etukäteen olleet kaikkein äänekkäimpiä. Toistaiseksi on vielä monia järjestöjä, joiden mielipiteistä ei ole tietoa."

Sori, oli ihan pakko :).

Osakunnilla ei tunnu olevan mitään ongelmia sen kanssa etteivät he "ansaitse" nykyisiä tilojaan. Hehan ovat suostumassa kompromissiin
jossa muita on tulossa niihin tiloihin. Osakunnat vain haluavat säilyttaa osakuntahuoneet, eli sen tilan tyylin ja hengen. Osakuntien mallin
pohjalta pitäisi olla helppo säätää ratkaisu jossa niihin tiloihin sijoitetaan niin paljon muita järjestojä että molemmat osapuolet voivat sen
hyväksyä. Minusta tuo on se rakentavin kehityssuunta tästä.

Klusterihuoneet kolmannessa kerroksessa ovat aivan hirveitä slummeja enkä tosiaan halua nähdä niitä yhtään enempää.
VSO:n kohta satavuotisen asumishistorian katkaiseminen olisi erittäin nolo liike HYY:ltä jota en voi hyväksyä ilman todella raskaita perusteita.
Reiluusargumenttia ei voi ohittaa mutta sen voi täysin kuitata "alivuokralaisilla" ja tilojen paremmalla käytollä, kuten osakunnat ovat tekemässä.

Voisikohan muuten ESO:n ja VSO:n keittiot yhdistää siihen keskelle niin että ESO:oon tulisi yksi uusi huone? Voisikohan osakuntasalien
käyton laittaa HYY:n kalenteriin josta kaikkien järjestojen olisi helppo varata niitä. Voisikohan osakuntien muista tiloista tehdä yleisiä
kokoushuoneita jolloin HYY:n kokoushuoneet saataisiin kertseiksi.

Ja vika trolli: voisikohan HYY:n keskustoimiston, jonka tilojen käytto ilta-aikaan on olematonta siirtää jonnekin ja sijoittaa sen tilalle tiloja
joita käytettäisiin iltaisin. Tämähan olisi ollut täydellinen vaihto: HYY:n keskustoimisto ja Liisankadun osakunnat vaihtavat paikkaa! (Sori
mutta oli taas ihan pakko.)

Tuntematon Pelkuri

Aloitin opiskeluni Helsingin yliopistossa vuonna 2000. Liityin samalla sekä osakuntaan (WiO) että ainejärjestöön (TYT). Lupaava ainejärjestöurani kuitenkin hiipui ennen kuin edes pääsi käyntiin: henkinen kotini tuntui enemmänkin löytyvän osakunnasta muiden eteläkarjalaisten luota kuin teologiyhteisöstä. Ja sitten ei ollut aikaa kuin osakunnalle. Lopulta ei enää kiinnostustakaan. Mutta se ei ole nyt pointti.

Maksoin osakunnan jäsenmaksun joka vuosi aina valmistumiseeni saakka. Sen sijaan kukaan ei kysynyt minulta syksyn 2000 jälkeen, haluanko vielä olla TYT:n jäsen. Ei minulla ole mitään ollut ainejärjestöjäsenyyttä vastaan, mutta luulenpa silti, etten olisi maksanut maksua enää ensimmäisen vuoden jälkeen. Jäsenmaksu olisi jäänyt maksamatta siitä samasta syystä, kuin monelta fuksilta jää maksamatta osakuntamaksu toisena opiskeluvuonna: he eivät koe saavansa rahoilleen vastinetta. Ensimmäisenä vuonna sitä maksaa monenlaisia maksuja vain, koska luulee sen olevan välttämätöntä.

Kun näin ollen tarkastellaan ainejärjestöjen ja osakuntien jäsenmääriä, en voi olla ajattelematta, että TYT on laskenut minutkin jäsenlukuunsa vuosien 2000- 2007 aikana riippumatta siitä, olenko ollut missään tekemisissä kyseisen ainejärjestön kanssa. Ja tämä on ollut täysin TYT:n jäsenmaksukäytännön mukaista tietenkin. Olen ollut toisin sanoen pelkkä tilastojäsen, nukkuva "aktiivi". Varmasti osakunnillakin on näitä nukkuvia jäseniä – takuulla niitä on joka järjestöllä. Mutta jokainen osakuntalainen arvioi joka syksy uudelleen sen, haluaako vielä olla osakunnan jäsen. Seitsemän vuoden ”ainejärjestöurani” sen sijaan johtui siitä, että tutor sanoi orientoivien opintojen yhteydessä elokuussa 2000: kannattaa liittyä TYT:n jäseneksi.

Tämä esimerkki kuvastaa mielestäni hyvin sitä epäsuhtaa, joka täälläkin on monta kertaa tullut esille keskusteltaessa jäsenmäärien vertailukelpoisuudesta.

Anniina Kauppi
Sekä TYT:n että osakunnan jäsen 7 vuoden ajan

Hyvä pohja. Toimii muihinkin tarkoituksiin:


18.8.2008

Kannanotto

HYYn avustukset jaettava nykyistä oikeudenmukaisemmin järjestöjen kesken

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piirissä vuosittain tapahtuva avustusten jako on jälleen ajankohtainen alkavana syksynä.

HYYn talousjohtokunta jakaa järjestöille avustuksia periaatteenaan erilaisten HYYn piirissä toimivien järjestöjen mahdollisimman tasapuolinen kohtelu. Ylioppilaskunnan matemaattis-luonnontieteellisille järjestöille jakamaa tukea käyttää tällä hetkellä mm. Matlu ja sen jäsenjärjestöt Geysir, Helix, HYK, Limes, Mao, Matrix, Meridiaani, Natura, Resonanssi, Spektrum, Svenska Naturvetarklubben, Symbioosi, Synop, TKO-Äly ja Vasara.

Limes perustettiin aikana jolloin ainekohtaisia ainejärjestöjä ei vielä ollut. Viime vuosikymmeninä yksittäisten aineiden ainejärjestöjen määrä ja niiden jäsenyys on kasvanut jatkuvasti suhteessa Limekseen ja niiden toiminta on muuttunut yhä aktiivisemmaksi. Tällä hetkellä avustusta jaetaan eniten kuitenkin juuri Limekselle, minkä vuoksi nykyinen ainejärjestöjen avustusjako ei vastaa enää tarkoitustaan.

HYYn talouteen kohdistuvien säästöjen johdosta järjestöjen avustukset eivät kasva. Seuraavan avustusten jaon yhteydessä melkein kaikki järjestöt joutuvat karsimaan haaveitaan. Mikäli avustusten jakoa ei saada oikeudenmukaistettua, erityisesti pienet, uudet ainejärjestöt joutuvat kärsimään. Rahaa ei ole reilua ottaa pois niiltä, joilla sitä on jo ennestään vähän.

Uuden avustusjakomallin mukaan avustukset jaettaisiin aikaisempaa tasapuolisemmin kaikkien järjestöjen kesken. Tässä mallissa Limes jäisi täysin ilman tukea, minkä seurauksena ne lähentyisivät budjetissaan muita järjestöjä. Avustusjaossa mukana olevista järjestöistä Limes saa tällä hetkellä suhteettoman suuren osan (noin 17%) kaikesta HYYn Matlulle ja sen jäsenjärjestöille tarjoamasta avustuksesta, vaikka sen jäsenistö koostuukin pääasiassa samoista ihmisistä kuin ainekohtaisissa järjestöissä. Kaiken lisäksi Limes järjestää tapahtumia vain saman verran kuin muutkin Matlun yksittäiset jäsenjärjestöt, eli noin 6% kaikista tapahtumista.

Ylioppilaskunnan tehtävä on mahdollistaa järjestötoiminta sen kaikissa muodoissa. Limes ei voi olla pelkästään eksaktien luonnontieteiden menneitä aikoja vaaliva reliikki, vaan sen avustukset on jaettava opiskelijoiden nykyisin suosimille, ainekohtaisille järjestöille. Uudemmat ja elinvoimaisemmat ainejärjestöt ansaitsevat mahdollisuuden toteuttaa itseään entistä suuremmalla rahoituksella, joka ei saisi enää pelkästään historiallisista syistä jäädä vain Limeksen etuoikeudeksi.

FM Ari Harjunmaa
Assistentti, HY

page 1123...next »